Aaltoraidat ovat erittäin yksinkertaisia neuloa, eikä ne vie kauheasti ylimääräistä lankaa jos verrataan perinteisiin tasaraitoihin. Lankana on luottolankaani seiskaveikkaa, ja mustasta ja valkoisesta lankakerästä saisi vielä toiset samanlaiset sukat päinvastaisin värein neulottuna. Aaltoraitojen ja muiden kuvioiden neulomista helpottaa niiden hahmottelu ruutupaperille: yksi ruutu = yksi silmukka. Vaikka villasukat ovat erittäin käytännölliset ja hyödylliset vaatekappaleet näissä Suomen arktisissa (ja välillä huolestuttavan vähä-arktisissa) olosuhteissa, tuo ne lahkeiden päällä ollessaan myös hauskan lisämausteen pukeutumiseen!
Perinteisten villasukkien ohjeen opin isoäidiltäni ja hän taas oli oppinut tämän aikoinaan ystävättäreltään, joka toimi käsityöopettajana samassa koulussa kuin isoäiti oli kotitalousopettajana. Tämän ohjeen avulla neulotut sukat eivät kulu niin nopeasti ei-raitaisen kantapäänsä tähden ja ne istuvat hyvin jalkaan kuin jalkaan, koska jalan päälipuoli on neulottu joustinneuleena. Voin yrittää avata tätä mystistä kantapäätä jossain kohden, jos sille löytyy kiinnostusta!
Tässä vielä yksi kuva uusista lempparisukistani ja samalla myös uusista lempparikengistäni (conversejen suurkuluttaja hullaantui hieman facebook-kirppiksellä, oli muuten halvat ja vielä ihan käyttämättömät)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kaunis kommenteistasi!