Vuonna 2013 joulun aikaan kuulin järkyttävän uutisen siitä, että tyynyt pitäisi vaihtaa kahden vuoden välein uusiin, koska vanhoissa tyynyissä voi kaiken rasvan ja saastan lisäksi myös pesiä elukoita ja homeitiöitä.. Vanhojen tyynyjen pitkäaikainen käyttö saattaisi kuulemani mukaan olla jopa terveysriski. Mutta hyvät ja vanhat tyynytkö pitää heittää vaan brutaalisti roskiin? Eihän tämä ole ollenkaan ekologisen ideologiani mukaista (!), joten en tehnyt asialle mitään.
Sitten koitti joulu 2014 ja saatiin joululahjaksi aivan ihanat, kimmoisat ja pään asentoon mukautuvat cool-tyynyt. Näiden rinnalla vanhat Ikean tyynyt tuntuivat koostumukseltaan kummallisen rakeisilta ja materiaaliinsa nähden painavilta. Eivätkö tyynyt olleet muka sellaiset jo silloin kun ostin ne muuttaessani pois kotoa? Onko mahdollista, että niiden paino olisi tosiaankin tuplaantunut, tai jopa kolminkertaistunut ostohetkestä?
Ja niin päädyin luopumaan vanhoista tyynyistä, mutta roskiin en niitä suostunut tosta noin vaan heittämään (ainakaan vielä). Pesin tyynyt niin kuumassa kuin pesukone salli ja keksin idean ommella Leikalle niistä uuden pedin, vanha kun oli saanut kokea kovia pentuaikana ja se oli rumuuttaan varastoitu jo aikoja sitten sohvan sisään.
Löysin kaapista kirpparilta joskus hamstraamani hauskan porokankaan (ostaessani kankaan en edes vielä tiennyt, että graduaiheenikin liittyy näihin hauskoihin kukallisiin eläimiin!), joka oli joskus koristanut ilmeisesti jonkun kotia verhona. Sitten vaan ompelukone surraamaan ja peti irrotettavine päällyskankaineen alkoi syntymään!
Vaikkei pedistä tullutkaan täysin symmetrinen ja päällisen silittäminenkin unohtui, näyttää pedin omistaja varsin tyytyväiseltä uuteen makoilumestaansa!
Idea pähkinänkuoressa: Vanhat tyynyt voi uusiokäyttää esimerkiksi koiran pedin sisältönä, tai jos ei omista koiraa, voi niitä hyödyntää vaikka uusien sisustustyynyjen ompelussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kaunis kommenteistasi!